Moni ovat kysenalaistaneet ”luomu” leimat ja niiden tärkeyttä. Ja sitten tullaan siihen, että mitä voi laskea luomuksi? Kuka valvoo, myöntää ja mitä maksaa?
Tässä meille tutuimmat luomuleimat.
Vasemmalla EUn ja Eviran valvoma luomuleima ja oikealla Suomesta tuttu luomileima.
Luomumerkinnästä voit lukea lisää wikipediasta
[ täältä.. ]
Tuttu, maanviljelijä Suomesta, kävi USAssa viime vuonna Seattlen suunnalla. Saadaan Yakima kartalle [ tästä ]
”Se on U.S military reservation. Alue jossa kehitettiin atomopommi. Loistaa hyvin pimeässä. Ja siinä vieressä. On maatila joka tuottaa luomua. Ja alue hohtaa kuulemma pimeässä..”
Kun olen käynyt Keskolla muutama vuosi sitten otin luomusana puheeksi niin he ilmoittivat, että K-kaupan luomuleimoihin voi kyllä aika lailla luottaa. Mutta, en saanut vastausta kysymykseeni – eli milloin voi käyttää luomu tuotepaketissa ja tuote-esittelyissä. Eri kaupoissa ja ketjuissa.. eri käytännöt.
Eli kukaan ei ole nyt vieläkään konkretioisunut, että millä pohjalla voimme luottaa luomusanaan ja mitä se oikeasti käsittää. Moni sertti on tarkasti määritelty kuten ISO -standardit ja hyvä niin – luomusertifiointi on mennyt vahvasti siihen suuntaan vihdoin. Toki, tämä maksaa ja näkyy loppuhinnoissa ja peräänkuulutan jotain mitä olen tuonut esille erittäin tärkeäksi asiaksi:
valmistajan tositarina
tomaatti wikipediassa
Eli tarjotaan mahdollisuus tutustua tuotantoon ja jopa niin, että tuottaja antaa mahdollisuudet tulla käymään ja jopa tuottaisi oma tarina vaikka video muotoon. Ongelma luomuserttien osalta on kustannuksissa. Eli pienviljelijät tai silloin kuin tuotteet ei menekään suurella volyymillä niin ei vältämättä ole kovin kannattavaa hankkia luomusanan käyttöoikeus niin silloin pitää saada viesti tuotteiden loppukäyttäjille, että tuotanto on luonnonmukainen tai.. jopa biodynaamisesti tuotettua. Uskon, että biodynaaminen viljely tulee olemaan lähitulevaisuudessa kiinnostuksen kohteena ja kasvava trendi. Ja toivon mukaan myös pysyvä tapa tuottaa ruokaa.
Toki, jos miettii kaupan tuotteita niin saman tuotemerkin alta löytyy kirjo tuottajia. Ja toki.. teollisuuden brändit valvoo näitä ja omaa toimintaa mutta tästä ei vaan tule hyvä tarina. Esimerkiksi käyn itse mielelläni tiluilla ja suosin lähiruokaa – mutta harva tilanpitäjä tarjoaa minulle mahdollisuus tutustua toimintaan; rehut, lannoitteet, torjunta-aineet, vesi, käsittely ja miten käsitellään luonnon olennot – olkoon ne sitten missä muodossa kasvavia. Otan nyt pieni esimerkki mitä harvaa tietää; kotimaiset tomaatit kasvaa lasikuidussa. Miten tämä vaikuttaa tomaattiolentoon? Tieteellisesti löytyy varmaan näyttöä siitä, että hyvin se kasvaa ; )
..ja sitten kysynkin.. ostanko mieluummin ulkomaalaisia tomaatteja? Muistan niitä kertomuksia lapsuudesta kun naapurin isäntä oli käynyt Hollannissa ja tuonut Suomeen osaamista, ideoita ja kauhutarinoita. Siihen aikaan hänen tuottamat tomaatit tuntuivat maistuvan ainakin tomaateilta ja nyt nämä uuden ajan tomaatit Närpiön suunnalta maistuvat ..raperperilta!
Harva tietää tästä, mutta siellä kasvataan nyt joku tehotomaatti joka kasvaa ..tehokkaammin.. ja en tiedä vielä koko tarina. Mutta sanotaanko niin, että olisi hyvää saada joku kertomaan meille totuuden, että voi tehdä omakohtainen päätös kuluttaa näitä.. ja mahdollisesti vaatia kauppaan merkintä että osaa erotella tomaatti – raperperilta maistuvalta ’tomaattikaltaisesta’ GM kamasta. Vai olikokaan geenimanipuloitua edes vaan pelkkä.. kröhöm.. evoluutio, eli jalostus. Pitää ottaa selvää..!