Monesti määrittelemme menestystä sillä mitä muut ennen meitä ovat viestittäneet meille, että menestys on. Me olemme koko elämämme kuulleet menestystarinoita – muitten tarinoita. Rupesin luomaan omaa tarinaa.. omia tarinoita.. omien kokemuksien pohjalla. Loin kertomuksia.
Huomasin, että kirjo reaktioita näihin tarinoihin saivat kirjon tunteita aikaan – minussa.
Valtatunne oli kuitenkin teennäisyys – että ryhtyy tekemään asioita sen perusteella, että siitä tulisi kertomus. Tein näin vuosia.
..kunnes huomasin, että en oikeasti kokenut itse hyvää oloa. Ei oikeastaan missään hetkissä. Silloin otin uutta yksinkertaista mittaria käyttöön; hyväolomittari. Ja elämä alkoi uudelleen kohti uusia oivalluksia ja teennäisyys vaihtui aitouteen. Aito tunne hyvästä olosta oli hakusessa. Pahasti hakusessa. Halusin kokea aito hyvänolon tunnetta. Ja käsite kontrasti esiintyi: