[elinvoima.fi] hyvä olo

Vaskulaarinen dementia on muistisairaus, joka johtuu aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista aivomuutoksista. Se on toiseksi yleisin dementian syy (20–30 % tapauksista) Alzheimerin taudin jälkeen. Vaskulaarisen dementian alatyyppejä ovat pienten suonten tauti, jossa havaitaan laaja-alaisia aivojen valkean aineen iskeemisiä muutoksia, syvien osien mikroinfarkteja ja mikrovuotoja, sekä suurten suonten kortikaalinen tauti, jossa nähdään aivojen kuorikerroksen infarkteja. Vaskulaarinen dementia ja Alzheimerin tauti voivat esiintyä myös yhtä aikaa, jolloin puhutaan sekamuotoisesta dementiasta.

Lähde: wikipedia

Oireet

Vaskulaarisen dementian tyypillisiä oireita ovat toiminnanohjauksen häiriöt, älyllisten toimintojen hidastuminen, tasapainohäiriöt ja käytösoireet. Myös muistihäiriöitä esiintyy, mutta se ei ole yhtä hallitseva piirre kuin Alzheimerin taudissa. Taudin tyypistä ja aivoverenkiertohäiriöiden sijainnista riippuen vaskulaariseen dementiaan voi liittyä puheentuoton häiriöitä, halvausoireita, näkökenttäpuutoksia ja kävelyvaikeuksia. Vaskulaarinen dementia voi edetä pikkuhiljaa tai portaittain, jolloin taudissa saattaa esiintyä pitkiäkin tasaisia jaksoja.

Päätyypit

Vaskulaariset eli verenkiertohäiriöistä johtuvat dementiat jaetaan alatyyppeihin vaurioiden sijainnin ja syntymekanismin perusteella. Yleisin on pienten aivoverisuonten taudin aiheuttama muoto eli subkortikaalinen dementia. Tässä muodossa aivojen syvien osien pienet valtimot ahtautuvat ja tukkeutuvat.

Jos verenkiertohäiriöistä syntyy vaurioita aivokuorelle, kyseessä on vaskulaarisen dementian ns. kortikaalinen muoto. Tällöin tukoksia voidaan havaita aivojen päävaltimoiden haaroissa, jolloin seurauksena on useita aivoinfarkteja pääosin aivokuorella.

Toisinaan myös yksittäinen aivoinfarkti tärkeällä alueella saattaa aiheuttaa dementiaa. Harvinaisiin alatyyppeihin luetaan mm. aivoverenvuodon aiheuttama tai verisuonitulehduksesta johtuva dementia.

Lähde: tohtori.fi

Tutkiminen

Vaskulaarisessa dementiassa nähdään aivojen tietokonetomografiassa tai magneettikuvassa aivoverenkiertohäiriöiden jättämiä merkkejä, kuten vanhoja aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja, valkean aineen vaskulaarista degeneraatiota, laajentuneita perivaskulaaritiloja ja aivoatrofiaa. Aivojen toiminnallisissa kuvauksissa, kuten SPECT- ja PET-kuvissa, voidaan havaita läiskittäisiä muutoksia. Muistihäiriön vaikeusastetta voidaan testata erilaisten muistitestien ja toimintakykymittausten avulla.

Lähde: wikipedia